Valon ja keskikesän juhlaa

Tuommoinen noita oli ilmestyny muumikujalle Juhannustaikoja tekemään. Aika pelottava. Ollaan siis oltu Juhannuksen vietossa täällä kesämökillä. Torstaina jo tänne tultiin ja paleli ihan kamalasti koko illan. Takkatulen ääressä oli vaan sopivan lämmin. Yöllä myöhään piti vielä iso pesällinen polttaa puita ja laittaa yöksi lämmitinkin, että tarettiin. Se on kesä nyt! :D Isommat pojatkin olivat mökillä yhden yön ennen kun lähtivät isänsä matkaan Juhannuksen viettoon. 

Ollaan kyllä muistettu syödä. Mansikkakakun tein jo kotona ja ihmeen hyvässä kunnossa oli vielä kun mökille saavuttiin. Hetihän siinä piti sitten jo kahvit juoda kakun kera. Eilen grillailtiin kahteenkin otteeseen. Tälle päivälle oli varattuna lohta ja uusia perunoita salaatin kera, vaan kuinkas ollakkaan, meidän lohi oli mennyt vanhaksi! Enkä voinut ees napista Markukselle, kun olin kaupassa mukana ja taisinpas olla minä joka sen lohen nappas kärriin! Mutta kun on pakko syyttää jotakin, niin syytän niitä saakelin "juorutaan kylän asiat" mummoja ja pappoja, jotka sai miun verenpaineet nousemaan ja mulla ei ehkä enää järki juossu normaalisti sielä ruuhkassa. Ihan tosi kiva on käydä kaupassa ja yrittää selviytyä sieltä nopsaa kun joka saakelin nurkalla on jotkut tukoksi jääneet juorukerhoa pitämään, eikä väistytä ei sitten millään tieltä. Noh, me syödään sitten tänään nakkeja ja makkaraa kun jääkaappi alkaa huutaa pikkuhiljaa tyhjyyttään, ainakin tuhdimman evään osalta. Huomenna lähdetään sitten jo kotiin.

Juhannusneito <3

Niian tekemä kalakeitto :)

Ukki vei lapset veneajelulle ja Heikkakin pääsi mukaan. Ei vaan toinen kyllä pitkään jaksanu ajelusta nauttia, kun uni tuli kesken kaiken.

Niin, meillähän alkoi kesäloma mahataudilla. Kaikki muut se sairastettiin paitsi Markus. Samaan aikaan meillä oli myös se märkärupi ja nyt Heikalla on vesirokko! Mitähän seuraavaksi...

Juhannuksena minä leikin piilosta ja vesileikkejä kesämökillä. Ronnin kanssa meillä oli tsunamileikki. Paras ruoka meillä on ollut karkki ja sipsi. Mummo toi meille keksejäkin. Saunassa kun käytiin niin samalla leikittiin hiekkaleikkejä ja uitiin. Vesi on lämmintä. Mummon ja ukin kanssakin oltiin saunassa. Meillä oli saunassa saunavasta, mikä kasteltiin ja hakattiin selkää sillä. Ukki osti meille Liisa Ihmemaassa dvd:n ja sitä on katottu. Veneajelulla ukki vaan istu ja me Huugon kanssa ajettiin. Ulkona minä tein kalakeittoa ja käpykeittoa. Parasta täällä on leikkiminen ja piirtäminen. -Niia 

Hyvää Mittumaaria! :)

Meillä kaikilla oli niin mukavaa..

"Sukulaispoika uteli soutuveneen kuntoa ja hintaa. -Sitä myy en, sillä näen sen lipuvan pitkin Pielisen pintaa" Kaija Koo - Jotain häviää

Kotiuduttiin joku aika sitten kesämökiltä ja sormet syyhysi kirjoittamaan. Markus otti illalla tuon kuvan mökin edestä ja en taas malta odottaa, että sinne takaisin päästään.. muutaman yön jos kotona kuitenkin viihtyis, niin sitten taas mennään! Lapsia ei viileä keli eikä kylmä vesi haitannut. Joka päivä uivat ja saunoivat pitkän kaavan mukaan. Ajatuskin veteen menemisestä saa ihokarvat pystyyn. Voi olla, että tämä rouva ui vasta neljän viikon päästä lämpimässä merivedessä. 

Käytiin perjantaina retkellä meidän mökin lähellä olevalla lähteellä. Joskus jos kaivosta pääsee loppumaan vesi, on jouduttu tallustelemaan sankot kourissa hakemaan vettä lähteeltä. Lapset eikä Markus ollut koskaan siellä käyneet, joten ajattelin että voitaisiin tehdä mukava pikkuretki sinne yhdessä. Naurattaa vieläkin koko reissu. Ronni kuvaili päivän olevan elämänsä huonoin. Niia kirkui muurahaisten takia niin, ettei ainakaan metsäneläimiin tarvinnut pelätä törmäävänsä. Rasmusta suututti muuten vaan ja uhkasikin lähteä talsimaan polkua yksinään takaisin mökille. Ronnin jalka jäi jumiin suohon ja mie en voinu kun vaan nauraa. Ei tää nyt mennyt ihan niin kuin olin ajatellut. Heikka matkusti tyytyväisenä sylissä ja niin matkusti Huugokin heti alkumetrien jälkeen, kun niitä muurahaisia tosiaan oli aikamoinen komppania. Onhan meillä mökilläkin niitä, mutta polulla niitä oli pilvinpimein. Lähdekin oli isommille pojille aikamoinen pettymys, kun "luulin, että tää ois isompi." Me pienten kanssa juotiin lähdevettä monta kupillista, mutta muut keskittyivät nyrpistelemään neniään. Kylläpä meillä oli sitten niin mukavaa, hahah! 

Mökillä oli mukavaa, mutta itikoita oli hermostumiseen asti. Lasten naamat on edelleen aika kurjan näköiset itikoiden takia. Meistä piti tänään ottaa kuviakin siellä mökillä, mutta jouduttiin siirtämään kuvauksia myöhemmäksi.

Aamulla oli mukava herätä ja huomata, että olin saanut sähköpostia otsikolla "Tervetuloa aurinkoasukkaaksi!" Tasan neljä viikkoa reissuun siis!! Jippii! Valitan joka päivä tätä Suomen kesää, (Hei kohta on Juhannus ja onko meillä ollu yhtään oikeasti lämmintä päivää?) joten sitten kun mie grillaan itseäni siellä paahteessa ja lämpöasteet saattaa alkaa nelosella, niin mie lupaan etten valita! 

Vinkkejä otetaan vastaan, mitä ruokaa siellä voisi itse kokkailla. Ollaan pari viikkoa siellä ja vaikka ravintolapöperö ei kallista ole, niin en usko että joka päivä kahta kertaa sinne jaksaa edes mennä. Luulen, että peruskotiruokaa alkaa jo ikävä tullakin. Siellä on vaan kaupoissa kaikki niin outoa, jopa maidon ostaminen on ollut minulle haasteellista ja ikimuistoinen kokemus oli kun join joskus siellä kahvia kera piimän tai jogurtin? vaikka olin mielestäni ostanut maitoa. Saattaahan se taas olla, että aikamoinen kasa ruokaa lähtee mukaan täältä Suomesta. Minä kun oon vielä aika nirso maistelemaan mitään "outoa" ja siellä niitä on kaupat pullollaan. 

Mie taidankin siirtyä tuonne sänkyyn koneen kera haaveilemaan ja tutkiskelemaan. Öitä...

Niia oli muuten aamulla mummon ja ukin aitassa kertonut menevänsä aikuisena isin kanssa naimisiin, tällä hetkellä on kuitenkin ihastunut ja ehkä vähän rakastunutkin Robiniin ja aikuisena hän saapi sitten ruveta kirroilemmaan ! 

Herätessään näytti isälleen keskisormea ja samalla iloisena kertoi, tästä uudesta taidostaan minkä oli oppinut, keskarin näyttämisen siis. Täytynee varmaan kääntyä tuonne meidän koululaisiin päin, että mistäs Niia tästä keskarin näyttämisestä edes tietää mitään.. voivoi. 

Ei muumitaloa lukita yöksi

"Kaksi karamellia lasketaan kai yhdeksi, jos ne ovat takertuneet toisiinsa". Tämä Myyn ihana lausahdus pääsi myös meidän hääkutsuun. Oli kyse sitten Naantalin muumimaailmasta, muumimukeista, kannuista, tarjottimista, aterimista taikka ihan mistä vaan muumiaiheisesta, olen myyty. Muumit on niin ajattomia. Niitä katselin telkkarista itse pienenä, sisko tanssi muumien alkutunnarin niin tunteella, ettei sitä ihan helpolla unohda. Ja nyt niitä samoja muumijaksoja katsoo omat lapset. Ja nyt juurikin ne ihanaiset muumit on päässyt meidän kesämökille, polun varrelle, muumikujalle, joka vie puuceehen. 

Minähän olen ihan kädetön jos pensseli iskettäisiin käteen ja vaikka kuinka olisi malli nenän edessä. Maalailut on siis hoitanut Markus. Missä minä sitten olen hyvä? ideoimaan ja vetämään överit. Kaikkihan alkoi siitä, että puuceehen menevälle polulle piti tulla muutama aurinkokennovalaisin ja mörkö. Kuvat kertonee sen, että tämäkin juttu piti vetää vähän yli. Mutta hyvä kun vedettiin ja eihän se todellakaan ole vielä valmis. Tänä kesänä sinne syntyy vielä noitametsä noitineen.

"Rakkaus tyhmentää." -Nipsu

Pikku Myy meni istumaan Nuuskamuikkusen 

viereen pikkusillan kaiteelle, pisti silmät kiinni ja hihkaisi:
"Minä tiedän! Mennään naimisiin!"
Nuuskamuikkunen tipahti kaiteelta veteen.

"Jos minä löytäisin jostain tarpeeksi pienen poikaystävän, minäkin olisin kevytmielinen" - Pikku Myy

"Senkin röyhkimys! Minä olen täyteläinen!" -Niiskuneiti

Sinä olet kummallinen lapsi, siitä voit olla varma, sanoi Pikku Myy Hemulille.

"Ajatella miten yksinäinen on sellainen, jota kaikki pelkäävät"

Eihän sitä aina ehdi olla ystävällinen ja seurallinen.

Ei yksinkertaisesti ehdi.

-Nuuskamuikkunen

Alla olevat kuvat on otettu pääsiäisen aikaan. Kuja on aika kivan näköinen pimeällä, kun valot syttyvät valaisemaan polkua. Nyt ei niin pimeää tulekaan, että valot syttyisivät. 

Esi-isä. Nuita vois olla vaikka tusina tuolla kun ovat niin herttaisia.

"Onneksi minun ei usein tarvitse tehdä rehellistä työtä. Karmeampaa kuin kuvittelin" -Haisuli

Ihan taas suututti lähteä mökiltä pois. Kottiin on moni kuollu, on minun ajattelutapa ainakin näin kesällä. Manasin tosin jo tämän Suomen kesän. Tässä me nyt ootellaan niitä lämpimiä kelejä ja sitten kun ne tulee, on ne ohi hetkessä ja sittenpä onkin syksy. Ainut plussa meillä on täällä muualle verrattuna, että on edes sen pienen hetken tätä valoisaa aikaa :p

<3

Kesämökkeilyn lisäksi meidän viikonloppuunhan kuului se vapaailta. Lapset oli siskon luona hoidossa ja me lilluttiin poreissa, maisteltiin kuohuvia, syötiin lehtipihviä ja nukuttiin ylipitkät yöunet. Markus kävi hieronnassa, minä en saanut sieltä haluamaani kasvohoitoa. En sitten ottanut edes sitä hierontaa tilalle, koska kasvohoitoon on päästävä.. viime kerrasta on ihan liian pitkä aika!

"Eikö ruveta leikkimään?" kysyi Niiskuneiti. "Leikitäänkö sellaista, että minä olisin mukamas ihanan kaunis ja sinä ryöstäisit minut?"